Tässä blogissa jatkan ”Uuden normaalin” pohtimista. Tällä kertaa keskityn liikematkustukseen. COVID-19-pandemia ja siihen liittyvät rajoitukset kaikkialla maailmassa vaikuttavat työmatkaliikenteeseen monella tavalla. Kun ensimmäinen Korona-aalto pyyhkäisi maailman yli ja liikkumista alettiin rajoittaa globaalisti, nähtiin pian, että rajoitukset saivat kaiken lamaantumaan vain hetkeksi. Yritykset ja ihmiset ovat sopeutuneet vallitsevaan tilanteeseen nopeasti. Suuret tapahtumat ja henkilökohtaiset tapaamiset ovat siirtyneet tehokkaasti verkkoon ja yrityksiä myös johdetaan entistä vahvemmin verkon välityksellä.
Yksi kiinnostava kysymys on kuitenkin se, miltä liikematkat näyttävät sen jälkeen kun pandemia joskus hellittää otettaan? Palaako liikematkustus samalle tasolle kuin ennen? Kukaan ei varmaan tiedä eksaktia vastausta tähän, mutta tässä minun näkemykseni.
Talous on saanut kovan tällin
Kaiken kaikkiaan koko matkailuala on kärsinyt voimakkaasti koronapandemiasta. Vaikutukset näkyvät sekä yksityishenkilöiden lomamatkoissa, että liikematkustuksessa. Voidaan puhua kriisistä. Taloudellinen vaikutus on valtava. Jo yksinään liikematkustuksen väheneminen vaikuttaa talouteen merkittävästi. Globaalilla tasolla pelkästään liikematkoissa liikkuu rahaa jopa 1,4 biljoonaa dollaria vuodessa. Ehkä kovimmin liikkumisrajoitukset iskevät lentoyhtiöihin, hotelleihin ja esimerkiksi konferenssipalvelujen tarjoajiin. Tilanne vaikuttaa epäsuorasti myös moniin muihin talouden toimijoihin, jotka tuottavat palveluita edellä mainituille. Esimerkiksi hotellit ja matkailu työllistävät tapahtuma-alaa, jonka toimijat ovat nyt yhtälailla pulassa.
Mitä tulee liikematkustuksen vaikuttavuuteen, niin työn puolesta matkustavat henkilöt ovat keskimäärin paljon tuottoisampia asiakkaita kuin yksityishenkilöt. Liikematkustus on kuitenkin myös alttiimpi häiriötekijöille. McKinseyn tutkimus osoittaa, että historian valossa liikematkustus toipuu kriisitilanteista hitaammin kuin yksityismatkailu ja turismi. Tämä nähtiin viimeksi vuosien 2008–2009 finanssikriisin jälkeen, jolloin yksityinen ulkomaanmatkailu palautui täysin ennalleen jo kahdessa vuodessa, mutta liiketoimintaan liittyvien ulkomaanmatkojen palautuminen samalle tasolle kesti 4 vuotta.
Olen varma, että kansainvälinen liikematkustus toipuu kriisistä kyllä. Tietysti uusi kokousteknologia vähentää matkustelun tarvetta tulevaisuudessakin jonkin verran. Nyt kun ihmiset ovat tottuneet keskustelemaan tärkeistäkin asioista etänä, eikä edes sopimusten allekirjoittaminen digitaalisesti ole enää mikään juttu, on fyysisille tapaamiselle edelleen olemassa kuitenkin muita syitä. Luultavasti näemme myös ajanjakson, jossa hinnat ovat normaalia korkeammalla ja esimerkiksi lentoja ja muita yhteyksiä on vähemmän saatavilla. Matkailualan on pakko keskittyä toiminnan tehostamiseen ja katteiden maksimointiin. Tämä kaikki saattaa hidastaa liikematkailun elpymistä, mutta on muistettava, ettei fyysisten kontaktien merkitystä pidä väheksyä. Jos oikein tarkkoja ollaan, niin fyysisten tapaamisen vaikutus on todennäköisesti sitä suurempi, mitä vähemmän niitä on. Pitkän eristyksen jälkeen kun ihmisten seurasta nauttii ihan eri tavalla kuin ennen.
Palautuminen tapahtuu vaiheittain
Korona-aikana eri viranomaisten määräykset ja suositukset määrittelevät miten yritykset voivat liikematkansa järjestää. Matkustusohjeet voivat muuttua tällä hetkellä päivissä (ellei jopa tunneissa) sen mukaisesti miten koronatilanne elää. Vasta kun pandemian leviäminen saadaan lopullisesti hallintaan, pääsemme jälleen hyödyntämään kansainvälistä matkailuinfrastruktuuria täysipainoisesti, jolloin liikematkailijatkin saavat liikkuvuutensa takaisin. Tutkimus osoittaa, että palautuminen tapahtuu kuitenkin vaiheittain. Matkan pituus, matkan syy ja liiketoimintasektori määrittävät, kuinka nopeasti matkailu palautuu. Lyhyet matkat ja kotimaanmatkailu palautuu ensimmäisenä. Fyysiset myynti- tai asiakastapaamiset palaavat ennen konferensseja, messuja ja näyttelyitä. Yksityiset teollisuusyritykset, rakennus- ja konepajat palaavat todennäköisesti tien päälle ennen julkisen sektorin toimijoita kuten koulutus- ja terveydenhuoltoalan toimijoita.
Me, jotka tuotamme teknologiaa, jota liikematkailijat ja heidän edustamansa organisaatiot käyttävät, olemme tietenkin myös kokeneet COVID-19:n seuraukset. Uskon kuitenkin täysin, että yllä oleva palautuksen vaiheistus osoittautuu oikeaksi. Tämä itseasiassa näkyy käyttäjädatastamme jo nyt. Kulujenhallintaratkaisumme käyttöaste on tällä hetkellä jo 70% koronaa edeltäneestä normaalitasosta. Palautuminen johtuu ensisijaisesti kotimaisista liikematkoista ja sellaisten kulujen käsittelystä, jotka eivät liity matkustamiseen.
Kulujenhallintaratkaisumme käyttöaste on tällä hetkellä jo 70% koronaa edeltäneestä normaalitasosta. Palautuminen johtuu ensisijaisesti kotimaisista liikematkoista ja sellaisten kulujen käsittelystä, jotka eivät liity matkustamiseen.
Bisnesmatkailun uusi todellisuus
Kun pandemia (toivottavasti) löysää otettaan jossakin vaiheessa ja työhön liittyvä matkustaminen jatkuu jälleen, uskon, että yritysten lähestymistapa matkustamiseen muuttuu dramaattisesti. Yritysten työmatkoja koskevat säännöt ja käytännöt muuttuvat. Vaikka jotkut yritykset olivat työskennelleet turvallisuusprotokollien ja -prosessien kanssa jo ennen koronaakin, näemme tätä tulevaisuudessa vielä enemmän – myös pienissä ja keskisuurissa organisaatioissa. Matkakohteiden turvallisuuden arviointi tulee olemaaan rutiininomaisempaa kuin ennen. Eikä kyse ole vain poliittisesta tilanteesta ja mahdollisesta terrorismiuhasta, eikä edes pelkästään luonnonkatasrtofeista, vaan myös epidemiologisista riskeistä. On hyvä tiedostaa, ettei korona suinkaan ole maailman ainoa tartuntatauti, vaikka se onkin juuri nyt kaikkien huulilla. Ei myöskään ole aivan sama missä maassa tai kaupungissa minkäkin taudin saa, sillä myös terveydenhuollon tasossa ja saatavuudessa on eroja.
Työkalut, jotka tarjoavat yleiskuvan ja hallintaa riskialueilla matkustaville, ovat tärkeämpiä kuin koskaan ennen. Tämä pätee kaikentyyppisiin ja -kokoisiin organisaatioihin, ei pelkästään suuryrityksiin, joilla on perinteisesti paljon työntekijöitä ympäri maailmaa. Siksi meillä on nyt kumppanuus myös Safeturen kanssa. Safeture tarjoaa työkalun työntekijöiden turvallisuuden hallintaan, erityisesti liikematkoihin liittyen. Jatkossa yritykset viettävät entistä enemmän aikaa erilaisten turvaohjeiden, viranomaistietojen ja muiden turvallisuuteen vaikuttavien kohdetietojen tutkimiseen, ennen kuin työntekijöitä lähetetään minnekään. Se on tärkeää työtä, joka kuitenkin on myös aikaavievää hommaa. Siksi tarvitaan työkaluja, jotka nopeuttavat prosessia laadusta tinkimättä.
Milloin koronapandemia loppuu?
Tätäkään ei varmasti kukaan todellisuudessa voi tietää. Viittaan kuitenkin jo toistamiseen McKinseyyn, joka tuossa linkkaamassani artikkelissa antaa muutaman laadukkaan näkökulman tähän kysymykseen. Artikkelissa käsitellään kahta loppuskenaariota:
- Ensimmäinen on epidemiologinen loppu, jossa riittävä immuniteettitaso on saavutettu, eikä taudin hallitsematonta leviämistä ei enää tapahdu. Siksi sosiaalisen ja taloudellisen elämän rajoituksia ei enää tarvita.
- Toinen skenaario on siirtyminen “uuteen normaaliin”, jossa melkein koko sosiaalinen ja taloudellinen elämä jatkuu ilman, että täyttä immuniteettia saavutetaan. “Uudessa normaalissa” hyödynnetään erilaisia työkaluja ja mekanismeja kansanterveyden hallitsemiseksi, mikä tekee maailmasta toisenlaisen paikan, mutta sallii samalla myös vaikeimmin kärsineiden teollisuudenalojen, kuten matkailu- ja ravintola-alan, palautua ja toimia jälleen suuremmalla kapasiteetilla. Tätä voidaan luonnehtia ”uudeksi normaaliksi”.
Uuden normaalin saavuttaminen vie aikaa. Odotellessa on aikaa vaikka lukea tuo McKinseyn artikkeli uudelleen. Yksi asia on kuitenkin varma: Kaikkien yritysjohtajien kannattaa, nyt enemmän kuin koskaan, etsiä validia tietoa ulkomaailmasta ja sen kehityksestä, jotta liiketoiminnan ja liikkumisen edellytyksiä voidaan turvata ja kehittää muuttuvassa maailmassa.
